LÄMPÖPUTKI
NOPEA KÄYTTÖÖNOTTO, VOIDAAN ASENTAA OLEMASSA OLEVAN PROSESSIN KESKELLE
Lämpöputken rakenne on teoreettisesti jaettu kolmeen osaan: pohjan höyrystinosaan, adiabaattiseen osaan (kuljetus) keskellä ja lauhdutinosaan ylhäällä.
Ulkopuolelta höyrystinosaan kohdistettu lämpö johdetaan putken seinämän läpi, jossa se höyrystää “työaineen”. Tuloksena oleva höyrypaine ajaa höyryn ylös adiabaattisen osan läpi lauhdutinosaan, jossa höyry lauhtuu ja vapauttaa työaineen energian kylmään lämmöntalteenottopiiriin. Lämpö voidaan ottaa suoraan talteen haluttuun piiriin ja näin säästää asteisuudessa. Erillistä välipiiriä ei tarvita, koska lämpöputki toimii välipiirinä.
Lämmöntalteenottopiirinä voi toimia muun muassa:
- Syöttövesi
- Kaukolämpövesi
- Palamis- tai kuivausilma
- Höyry => höyrynkehitin
Lämpöputkissa käytetään erityyppisiä työaineita, kuten tislattua vettä, asetonia, ammoniakkia ja öljyjä vaaditun käyttölämpötilan perusteella.
Lämpöputken hyödyt
KAASU/ILMA
KAASU/NESTE
HÖYRYGENERAATTORI
Skaalautuva ja kustomoitu
Modulaarinen rakenne mahdollistaa asennuksen paikan päällä myös ahtaissa tiloissa. Laitteen rakenteessa voidaan ottaa huomioon mahdollinen lämmönsiirtopinta-alan kasvattaminen tulevaisuudessa tai laitteen lämmönsiirtopintaa voidaan pienentää, mikäli savukaasujen lämpötila menee liian alhaiseksi, jolloin korroosion riski kasvaa.
Puhdistus ja hoito
Suodattimista huolimatta putkeen kulkeutuu savukaasun mukana partikkeleita ja mahdollisesti tuhkaa. Käytämme sileitä putkia ilman rimoja, mikä pienentää merkittävästi lian kertymistä putken pintaan. Likaantumista voidaan estää käytön aikana mm. ääni- ja höyrynuohoimilla. Seisokin aikana lämmönsiirtopintojen puhdistus on mahdollista mekaanisesti (avattavat ovet lämmönsiirtopinnoille) tai pesemällä pinnat kuivajääpuhalluksella, jolloin savukaasukanavaan ei tule vettä ja kanava pysyy kuivana.
Lämpöputken reaktiivisuus ja koko
Lämpöputken reaktioaika on nopea, jopa jäisenä. Se ei vaadi käyttöönottaessa esilämmitystä. Verrattuna perinteisiin hukkalämmön talteenottokattiloihin, lämpöputkitekniikka vähentää asennustilaa ja pienentää asennuskustannuksia. Asennukset voidaan tehdä ahtaisiinkin tiloihin olemassa olevan prosessin keskelle.
Lämpöputken käyttöönotto
Lämpöputkilämmönsiirtimen käyttöönotto on vaivaton. Huolehtimalla kylmän lämmöntalteenottopiiriin virtaus ennen käynnistystä, voidaan kuumapuoli ottaa käyttöön suoraan täydelle teholle.
ALUMINIUM FURNACE
GAS TO AIR – AUTOMOTIVE USA 2008
- Exhaust temp in/out: 400 °C / 266 °C
- Air temp in/out: 30 °C / 293 °C
- Energy recovered: 528 kW
- Exhaust mass flow: 12 000 kg/h
- Air mass flow: 6 374 kg/h
AIR PREHEATER
GAS TO AIR – PETROCHEMICAL PLANT, FREEPORT TEXAS 2016
- Exhaust temp in/out: 360 °C / 142 °C
- Air temp in/out: 26 °C / 254 °C
- Energy recovered: 3 100 kW
- Exhaust mass flow: 48 856 kg/h
- Water mass flow: 49 124 kg/h
GAS PIPELINE COMPRESSOR STATION
GAS TO LIQUID – CANADA 2012
- Exhaust temp in/out: 454 °C / 180 °C
- Water temp in/out: 50 °C / 90 °C
- Energy recovered: 1200 kW
- Exhaust mass flow: 28 567 kg/h
- Water mass flow: 14 470 kg/h
- Exhaust pressure: drop 750 Pa
GAS TO OIL
GAS TO LIQUID – WASTE PROCESSING PLANT, PYROLYSIS UK 2011
- Exhaust temp in/out: 1000 °C / 250 °C
- Water temp in/out: 135 °C / 280 °C
- Energy recovered: 940 kW
- Exhaust mass flow: 4150 kg/h
- Water mass flow: 9200 kg/h
- Exhaust pressure drop: 650 Pa
HÖYRYKEITIN
SUOMI 2020
- Exhaust temp in/out: 365 °C / 174°C
- Water temp in: 105 °C
- Vapor out: 182 °C
- Energy recovered: 1230 kW